PEQATIGIIFFIK PILLUGU


Siulittaasoq: Hans Anthon Lynge, e-mail: hal@greennet.gl, tlf.: +299 32 45 53
Siulittaasup tullia: Aqqaluk Lynge
Allatsi: Cecilie Vahl
Aningaaserisoq: Karl Elias Olsen
Siulersuisunut ilaasortaq: Tupaarnaq Rosing Olsen
Regnskabsadministration: Ulla Ludwigs

Oqaluttuassartaa

Kalaallit Atuakkiortut (KA) 1975-imi utaqqiisaasumik peqatigiiffittut pilersinneqarpoq kalaallit atuakkiortuinit nuimasunit. Taakku ataatsimeeqqaarnerminni aalajangiuppaat peqatigiiffik Nordiska Författerrådimut ilaasortanngussasoq. Ataatsimiinneq siulleq taanna pivoq Nunani Avannarlerni atuakkiortut peqatigiiffiisa Sverigemi ataatsimiinneranni Ole Brandtip, Hans Lyngep Otto Sandgreenillu peqataallutik ataatsimiissimatsiarneranni. Sverigemi ataatsimiinnermi atuakkiortut atugaat pisinnaatitaaffiilu pingaarnertut eqqartorneqartut ilagat.

Atuakkiortut kalaallit tusaamaneqarnerit ilaat Ole Brandt peqatigiiffimmi siulittaasutut siullertut qinigaavoq. Tassuma siulersuisoqatimi sinneri peqatigalugit ataatsimeersuaqqaarnissaq piareersarlugu aallartippaa, taannalu pivoq Knud Rasmussenip Højskoliani 1976-imi. Peqatigiiffik aningaasaateqanngimmat ataatsimeersuarnissaq aaqqissuunneqarpoq ilinniartitsisut, peqatigiiffimmut ilaasortassaqqissunik, tassa atuakkioreersimanertik pillugu, ilallit, pikkorissarlutik højskolimiinnerat iluatsillugu. Taamaalilluni angalanerinut najugaqarnerinullu tamakkiisumik akiliinissaq pinngitsoorneqarpoq. Peqataasut sinnerisa angalanertik najugaqarnertillu namminneq isumagisariaqarsimavaat.

Peqataasut ikittuinnaagaluartut ataatsimeersuarneq iluatsittumik ingerlanneqarpoq suliniutissallu aalajangersarneqarlutik. Kalaallit atuakkiortut atuakkiaasa atuagaateqarfinni atorneqarnerisa atuakkiortunut akilerneqartalernissaannik sulissutiginninnissaq taakkunani pingaarnerpaavoq. Tamatuma saniatigut peqatigiiffik atuakkanik naqiterisitsisarfik Kalaallit Nunaanni Naqiterisisitsisarfik, kingorna Atuakkiorfik peqatigalugit kalaallisut atuakkianik saqqummersitsisarnermi annertuumik suleqataasarpoq, taakkunani atuakkat arlallit ”Suluit”, atuakkiortut assigiinngitsut suliaannik imallit immikkut eqqaaneqarsinnaallutik. 

Oqartoqarsinnaavoq siulersuisut siulliit suliniutissatut pingaarnersiugaat malillugit kingorna KA-mi siulersuisuusartut sulisimasut. Tassalu ilaasortat suliaminnik piginneqqaartussaatitaanerinik sulissutiginninneq aammalu atuakkiornermik ingerlatsineq ineriartortitsinerlu. Aammali Nunani Avannarlerni atuakkiortunut attaveqarneq suleqatiginninnerlu aallunneqartarput, tassa KA qaaqqusisoralugu danskit, Saamit, Savalimmiormiut allallu peqatigalugit isumasioqatigiinnerit naapeqatigiinnerillu arlallit ingerlanneqartarsimammata.

Kalaallit Atuakkiortut ukiut ingerlanerini inunnik malunnaatilinnik atuakkiortutullu sulilluartunik siulittaasoqartarpoq. Aqigssiaq Møller Ole Brandtimut tuliulluni nunatta oqaluttuarisaanerani piffissami pingaarutilimmi siulittaasuuvoq 1978-80’imi, tassa Namminersornerulernermut ikaarsaariarfiup nalaani. Taamanikkut aamma Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Pisortaqarfimmi pisortamut tullersortaavoq, kingorna pisortanngorami siulersuisunit tunuarpoq.

Taava Hans A. Lynge, Kalaallit Nunaanni atuakkiortuni naammassisaqarnerpaanut ilisimaneqarnernullu ilaasoq, siulittaasunngorpoq. Hans A. Lynge 1980-ikkunni ’90-ikkunnilu piffissani marlunni siulittaasuusarsimavoq, taamalu peqatigiiffiup ilisarineqalernerani ukiorpaalussuarni avammut kiinnertuusarsimalluni. Tusagassiortoq Ulloriannguaq Kristiansen, ilaatigut radiukkut allakaatitassiarpassuani pillugit ilisarisimaneqartoq, 1984-87’imut siulittaasuuvoq. 

1995-imiit ulloq manna tikillugu (2005) Aqqaluk Lynge Kalaallit Atuakkiortuni siulittaasuuvoq. Peqatigiiffik 2005-imi 80-it missaannik ilaasortaqarpoq, taakkunannga 15 miss. Danmarkimiimi najugaqarlutik sinnerilu sinerissami siassimallutik. Aqqaluk Lynge siuttoralugu ullumikkut siulersuisuusut atuakkiortutut piginneqqaartussaanermik sulissutiginninnermik saniatigut inuusuttut atuakkiortut saqqummersinniarlugit suliniuteqarnermik pingaartitsisuupput. Tamakkununnga assersuutissaapput ukiuni arlalinni allannermik pikkorissaasoqartarmat, atuakkiat arlallit saqqummersinneqarnerannik kinguneqartumik. Taamattaaq 2004-mi taalliorneq qiteralugu taalliortunik naapeqatigiissitsineq iluatsilluartumik tusagassiutinillu malinnaaffigineqarluartumik ingerlanneqarpoq. Tamanna inuusuttut taalliortut soqutigineqarlualernerannik kinguneqarpoq. Pisussaq tulliuttoq ukiaru 2005-imi ingerlanneqartussatut suliniutaasoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni nunat tamalaat atuakkiortuisa naapeqatigiinnissaat. Tamatumani siulersuisunit pingaartinneqarpoq kalaallit taalliortut/atuakkiortut atuakkiortunik allamiunik naapitsinissaat, aatsaat tamatumuuna nunarsuarmioqataasutut inuiattut oqaatsitigullu ineriartortuarsinnaaneq anguneqarsinnaammat.